Jooga, kuluttaminen ja Kuudes Massasukupuutto
Länsimaisen joogan painopiste on terveydessä ja kunnossa. Samaan aikaan, kun länsimainen jooga on tuonut paljon edistystä kehollisten tekniikoiden saralle, on se myös heikentänyt tietoisuutta perinteisen joogan arvoista. Perinteisessä joogassa tärkein päämäärä on ihmismielen ja sitä kautta käyttäytymisen perinpohjainen muuntaminen.
Voiko kukaan kieltää tuollaisen syvällisen muutoksen tarvetta ihmismielissä nyt, jotta voisimme kohdata kasvavat sosiaaliset ongelmat ja ympäristökriisit tehokkaasti ja järkevästi? Emme nyt käsittele yhteiskuntamme huonoa tilaa, jonka teeskentelemme olevan jotain muuta. Mutta koskettaako teitä käynnissä oleva ympäristökriisi?
Vaikka maapallomme ympäristön katastrofaalinen tila onkin näkyvissä enenevissä määrin mediassa, useat joogan harrastajat – aivan kuten useimmat ihmiset yleensäkin – eivät ole tietoisia ympäristöongelmien vakavuudesta ja laajuudesta. He ajattelevat, että alumiinin, lasin ja paperin kierrättäminen on kaikki, mitä maailman pelastamiseksi vaaditaan. Karu todellisuus on kuitenkin toinen! Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pohjois-amerikkalaiset yhäkin ylenkatsovat kaikkia ympäristöongelmia. Ehkäpä heidän käsityksensä muuttuvat, kun he joutuvat kohtaamaan veden puutetta, satojen tuhoja, sähkökatkoja jne. omassa elämässään. Useimmat biologit tunnustavat, että me elämme keskellä Kuudetta Massasukupuuttoa (katso internetistä! Engl. Sixth Mass Extinction). Joka vuosi noin 50 000 lajia katoaa maapallolta. 240 tunnetusta kädellisestä (näitä kohtaan ihmiset tuntevat ehkä eniten myötätuntoa) useat ovat erittäin uhanalaisia, uhanalaisia tai vaarantuneita.
Päästöt ovat vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen jo siinä määrin, että vuosi tai kaksi takaperin tiedemiehet eivät kyenneet ennustamaan ilmaston nykyistä lämpenemisvauhtia. Maapallomme luonto on hidas reagoimaan, mutta kun muutos on saatettu alulle, on sitä vaikea pysäyttää. On varmaa, että tällä hetkellä olemme vähintäänkin reunalla.
Tutkimukset osoittavat, että nykyisellään ilmaston lämpenemisen pysähtyminen kestäisi vähintään 150 vuotta. Olettaen, että kaikki kasvihuonekaasupäästöt loppuisivat nyt. Näin ei kuitenkaan luultavasti tule käymään. Ilmaston muutoksen seuraksena saamme todistaa tavallisesta poikkeavia sääoloja kuten megaluokan hurrikaaneja (esim. Katrina), pitkiä kuivuusjaksoja ja vakavia tulvia.
Kesäkuussa 2008 Maan Ystävien (Friends of Earth) Australian osasto julkaisi kirjoittajien David Spratt ja Philip Sutton kirjan Climate ”Code Red” PDF-versiona internetissä. Samaan aikaan tämä kirja julkaistiin samalla otsikolla paperisena versiona Scribe Publicationin toimesta. Dokumentti kertoo ilmaston lämpenemisestä ja pitää nykyistä tilannetta vakavana hätätilana. Andrew Simms, New Economic Foundationin ilmastonmuutosohjelman johtaja, käynnisti elokuussa lähtölaskennan. Hän antoi ihmiskunnalle 100 kuukautta (noin 8 vuotta) aikaa. Hän sanoi, että tuon ajan umpeuduttua ilmakehässämme on niin paljon kasvihuonekaasuja, että vakavilta seurauksilta ei voida välttyä. Hänen jälkeensä monet muutkin tiedemiehet ovat astuneet esiin samankaltaisin ennustein. Tieteentekijät ovat konservatiivista porukkaa. He pelkäävät naurunalaiseksi joutumista kollegoidensa silmissä luultavasti enemmän kuin monet muut ihmiset ja ovat siksi haluttomia rikkomaan vallitsevia käsityksiä, elleivät ole asiastaan erittäin varmoja.
Siinä vaiheessa, kun he henkilökohtaisesti huolestuvat planeettamme tilasta ja tuovat nämä asiat julki, voimme olla varmoja, että on aika kuunnella heitä. Meidän mielestämme on vain ajan kysymys, milloin hallitukset menevät paniikkiin ja alkavat käyttää erittäin voimallisia keinoja tilanteen hallitsemiseksi. Tällöin pieni- ja keskituloiset ihmiset joutuvat kärsimään. Estääksemme edellämainitun kaltaisen hallituksen sekaantumisen asioihimme ja vapauksiemme menettämisen tuntuu järkevältä sopeutua nykyiseen ympäristökriisiin ja tehdä tarvittavat uhraukset vapaaehtoisesti.
Kirjoissamme Vihreä Jooga (Green Yoga) ja Vihreä Dharma (Green Dharma, saatavana ilmaiseksi internetistä) tarjoamme tiivistetyn yleiskuvan (eri perspektiiveistä) asioista, joita planeetallamme tapahtuu. Kerromme, kuinka siviilisaatiomme jatkuvasti saastuttaa maata, vettä ja ilmaa ja näin ollen tuhoaa tulevilta sukupolvilta sekä kenties jo omaltammekin mahdollisuuden selviytyä. Maapallo lämpenee ja biodiversiteetti pienenee samaan aikaan. Sukupuuttonopeuden on arvioitu olevan 1000-kertainen normaaliin nähden! Mikä laji kuolee seuraavaksi? Milloin on ihmisyyden vuoro?
Jäätiköt ympäri maapallon sulavat kiihtyvällä vauhdilla. Tämä johtaa merenpinnan nousuun uhaten satoja saarilla ja rannikolla eläviä yhdyskuntia. Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa tulvia myös sisämaassa. Grönlantia pidetään eräänlaisena indikaattorina ilmastonlämpenemisasioissa. Siellä paksu mannerjää sulaa tätä nykyä nopeammin kuin on koskaan pidetty edes mahdollisena ja jotkin sulamisvesipurojen putoukset ovat kasvaneet Niagaran putouksien veroisiksi.
Uutisväläykset ja yksittäiset tiedonmurut eivät kerro koko kuvaa maapallomme tilasta. Me olemme koonneet tiedonpalasista ja uutisväläyksistä suuremman kuvan. Kuva, joka eteemme rakentui, on niin hälyyttävä, että päätimme lähestyä asiassa kahta elämäämme vaikuttanutta yhteisöä: joogista ja buddhalaista (joka on myöskin jooginen yhteisö).
Vetoomuksemme on yksinkertainen ja suoraviivainen: Jos arvostat ihmiskuntaa ja tulevien sukupolvien hyvinvointia (lapsiesi ja lastenlapsiesi), tulee sinun tehdä kaikkesi vähentääksesi kasvihuonekaasujen päästöjä ja estääksesi muita yhteiskuntamme itsetuhoisia käyttäytymismuotoja. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaisten myrkyllisten aineiden käyttö maanviljelyksessä (esimerkiksi 2,5 miljoonaa tonnia lannoitteita), ”vedenpuhdistuksessa”, sekä kotitalouksissa. Etsi aktiivisesti vaihtoehtoja! Informaatiota on saatavilla. Vaihtoehtoisia tapoja ja tuotteita on myös saatavilla. Tarvitaan vain sinun tahtoasi ja aloitekykyäsi.
Meidän määritelmäämme 'kaikkesi' sisältyy suuri muutos käyttäytymisessä. Se tarkoittaa uimista vastavirtaan kulutusyhteiskunnassa, jossa monin tavoin (hienovaraisesti tai ei) kannustetaan kuluttamaan ja yhäkin kuluttamaan. Nyky-yhteiskunnassa 20% maailman väestöstä kuluttaa 80% maailman resursseista. Suurin osa ihmiskunnastamme joutuvat selviämään 300 US$ vuodessa. Joka vuosi 20 miljoonaa miestä, naista ja lasta kuolee nälkään ja 850 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta nälänhädästä ja on täten alttiina taudeille.
Tämä ei ole heidän ongelmansa. Se on meidän kaikkien ongelma. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että ihmiskunnan väkiluku kasvaa vuosittain 80-90 miljoonalla hengellä. Samaan aikaan jäätiköiden juomakelpoinen sulamisvesi 'katoaa' meriin tai saastuneisiin jokiin ja pohjaveden pinta laskee nopeasti. Viljelyskelpoinen maaperä muuttuu myrkylliseksi ja huonommin tuottavaksi teollisen maanviljelyn rautaisessa otteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokaa on vähemmän saatavilla. Myös ilmansaasteet lisääntyvät ja tekevät siitä epäterveellistä hengittää. Ihmisten lihanhimo – myöskin keskiluokkaisten intialaisten keskuudessa – kasvaa. Tämä on erittäin tuhoisaa luonnonvarojen kuluttamista, sillä lihakarjan kasvattaminen vaatii paljon resursseja ympäristöltä.
Niinkutsutut kehittyvät valtiot, esimerkiksi Kiina ja Intia, yrittävät kuumeisesti ja typerästi saada kiinni johtavia teollisuusmaita. Tämä on kohtalokas suuntaus, sillä teollisuus on vastuussa valtavista määristä saasteita. Samaan aikaan kun kehittyneissä maissa vitkastellaan kasvihuonepäästöjen karsimisessa kehittyvissä maissa ei ole useinkaan minkäänlaista lainsäädäntöä, joka suojelisi ympäristöä. Me kaikki jaamme tämän ilmakehän näistä asioista riippumatta. Hälyyttävänä esimerkkinä toimii Kiinasta ja Intiasta peräisin olevien saastepilvien jäljittäminen Los Angelesin ylle.
Tästä huolimatta eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset jatkavat kuluttamistaan ja ostavat lukemattomia tavaroita, joita näissä maissa tuotetaan.
Meidän näkökulmasta katsottuna kaikki tulee ratkeamaan siihen, pystymmekö muuttamaan tottumuksiamme kuluttajina ja saammeko himomme ja halumme hallintaan. Mitä me oikein haluamme? Haluammeko sukumme jatkuvan? Välitämmekö siitä, että 50 000 lajia, jotka koostuvat miljoonista yksilöistä katoaa joka vuosi? Haluammeko terveyttä itsellemme ja lapsillemme? Vai haluammeko vain kasata tavaraa siitä huolimatta, että emme voi ottaa mukaamme ainoatakaan asiaa tai senttiä, kun tulee aika sanoa hyvästit tälle elämälle?
Me uskomme, että tämänhetkinen yhteiskuntamme on juuttunut alaspäin viettävään spiraaliin ja että kulutusjuhlamme tulevat olemaan pahin vihollisemme. Käytännössä meidän on karsittava kuluttamistamme voimakkaasti. Tämä pitää sisällään kävelyn tai polkupyöräilyn autolla ajamisen sijaan. Luopumisen turistimatkoista ja pintaliitoelämästä, sähkönkulutuksen vähentämisen, lihansyönnin vähentämisen tai siitä luopumisen kokonaan. Kasvissyönti on täysin terveellistä ja kasvisruoka voi olla erittäin hyvää.
Meidän tulisi toisin sanoen yksinkertaistaa elämäämme. Jos me emme tee näin, meidän elämme tulee vaikeutumaan ja täyttymään kärsimyksestä. Elämämme tulee yksinkertaistumaan väkisinkin joko hallitusten toimien tai Luonnon itsensä järjestämien suuren mittakaavan ongelmien kautta. Joogan harjoittajat kohtaavat haasteen siinä, kuinka tulla vihreiksi joogan harjoittajiksi. Historian valossa joogien tulisi muuntautua vallitsevassa tilanteessa sankareiksi ja sankarittariksi, jotka välittävät maailmasta ja ovat valmiita elämään puheensa todeksi. Kaiken kaikkiaan heidän tulisi olla ihmisiä, jotka omistavat elämänsä tämän maailman kärsimyksen lievittämiseksi kaikkien tuntevien eliöiden keskuudessa.
Vihreä jooga on joogaa, joka perustuu perinteisen joogan moraalisiin ja henkisiin opetuksiin, mutta joka myös tunnistaa planeettamme hädän ja kärsimyksen suuren määrän maailmassamme tänä päivänä.
Harjoitettuamme joogaa muodossa tai toisessa koko elinikämme olemme molemmat tulleet siihen johtopäätökseen, että jooga on joko moraalisesti toimiva harjoitusmuoto tai se ei ole yhtään mitään. Jooga joko edistää kaikkien olentojen fyysistä, moraalista ja henkistä hyvinvointia tai se ei johda kovin pitkälle. Vihreän joogan harjoittajat ovat buddhalaisen terminologian mukaan boddhisattvoja eli yksilöitä, jotka tavoittelevat, eivät vain omaa vapautumistaan vaan kaikkien olentojen valaistumista.
Jotkut olennot eivät voi saavuttaa valaistumista välittömästi, mutta sillä ei ole väliä. Meidän täytyy ajatella niiden etua pitkässä juoksussa ja samaan aikaan pitää huolta niiden välittömistä fyysisistä tarpeista. Tämä on paljon vaadittu. Mitä muutakaan voimme tehdä, jos otamme joogan vakavasti. On meidän jokaisen tehtävä yhdessä ja erikseen muuttaa toimintatapojamme ja tuoda elämäämme viisautta ja myötätuntoa Maapallon ja sen asukkaiden tähden.
Pidimme kirjoituksemme tarkoituksella lyhyenä, jotta viestimme ei vesittyisi. Alla ovat pääargumenttimme vielä kerran:
Toivomme ja rukoilemme, että sinä teet oikeita valintoja pitääksesi huolta planeetastamme ja tarjotaksesi elettävän ympäristön tuleville ihmis- ja eläinsukupolville.
Kuten buddhalaiset sanovat: Olkoon kaikilla olennoilla onni ja sen syy. Olkoot kaikki olennot vapaita kärsimyksestä ja sen syystä. Olkoot kaikki olennot ikuisesti yhteydessä onneen, joka on kaiken kärsimyksen takana. Eläkööt kaikki olennot tasapainossa, vapaina kiintymyksestä rakkaisiin ja vastenmielisyydestä muihin.
Georg ja Brenda Feuerstein luvalla. © 2010 Georg ja Brenda Feuerstein. Kaikki oikeudet pidätetään. Georg Feuerstein, Fil. Tri, on useiden jooga eri näkökulmista tutkivien kirjojen kirjoittaja, mukaan lukien The Encyclopedia of Yoga and Tantra (2010), Yoga and Morality (2007), The Yoga Tradition (3rd rev. ed. 2008). Georg ja Brenda ovat molemmat kirjoittajia kirjoissa Green Yoga (2007) ja Green Dharma (2008). Kirjat ovat saatavilla sähköisessä kirjakaupassa osoitteessa www.babajiskriyayoga.net. Suomennos: Vishwamitra |
