Motiivit ja rehellisyys

Rehellisyys on tasapainoisen elämän peruspilari. Rehellisyys tarkoittaa totuudenmukaisuuden valitsemista ja kieltäytymistä valheellisuudesta. Voisimme spekuloida että me emme voi olla täysin rehellisiä itseämme ja elämää kohtaan jos tietoisuutemme ei ole vakiintunut Siva-tietoisuuteen eli jos emme ole 'valaistuneita'. Siva on absoluutti totuus itsessämme ja jos emme tunne näitä 'todellisia kasvojamme' kaiken aikaa niin silloinhan emme voi myöskään olla jatkuvasti 'totuudellisia'. Mutta tämä on vain spekulaatiota. Liian usein rauhantahtoista filosofiaa ja eri maailmanuskontojen tasa-arvoisia opetuksia on käytetty ja käytetään edelleen hyväksi egoististen motiivien täyttämiseksi, tällaisen spekuloinnin varjolla. Tätä tapahtuu kaiken aikaa. Se on hyvin surullista.

Jotta kykenemme tuntemaan oman Itsemme, me tarvitsemme hiljaisuuden kokemuksen. Tämä hiljaisuuden kokemus on sama kuin tarkkailijan näkökulma tai havainnoiva läsnäolo. Sanskritin kielessä puhutaan sakshi bhavasta. Kyse on siitä että ajatustemme ja kokijan tai 'minän' väliin saadaan etäisyyttä ja tämän etääntymisen myötä voimme havainnoida ajattelun ja ideoinnin prosessia ja sen myötä valikoida mitkä ajatuksista otamme ja mitkä jätämme huomiotta. Tämä on jooginen perustaito jota harjoitellaan esim. Sundara Joogan Neti Kriya-harjoituksessa jossa kaikki mahdolliset ajatukset ja tuntemukset jätetään huomiotta sillä mikään havaintokohde tai asia joka voidaan kokea objektiivisesti ei ole Todellinen Itsemme.

Mielen ajatukset ja alitajunnan muistot ovat yksi osa meitä, samalla tavoin kuin aasin karvat ovat osa aasia. Olemalla samaistumatta mielen toimintaan, muistoihin ja aikaan sidottuun persoonaamme jolla on nimi, ikä, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen status, voimme havaita olevamme täysi ja muuttumaton kuin hiljaisuus ja täydellisyys Tyynen valtameren pohjalla. Tämä antaa meille todellista viisautta. Tämä kokemus (joka ajatuksiin puettuna vaikuttaa kokemukselta vaikka se ei olekaan samanlainen kokemus kuin vaikkapa aistein koettava maku- tai kuulokokemus) tuo esiin elämän juuren meissä ja samalla valottaa mielemme ajatuksia ja sen pyrkimyksiä. Kun näkökulmamme tällä tavoin muuttuu niin kehomme, mielemme, alitajuntamme ja koko elämämme alkaa automaattisesti palvella universaaleja, rakkaudellisia ja harmonisia motiiveja. On hyvin mielenkiintoista että meditaatiosta eli Sielun yhteydestä ei koskaan voi saada tarpeekseen. Siihen ei ikinä kyllästy siinä mielessä kun voimme kyllästyä mihin tahansa asiaan fyysisessä tai astraalisessa maailmassa.

Henkistä polkua kuvataan usein 'terällä kävelyksi' siitä syystä että se ei ole helppoa. Meidän henkinen polkumme saattaa olla selvä, meillä saattaa olla guru eli henkinen mestari tietä näyttämässä ja henkinen harjoitus jota harjoittaa mutta silti teemme ja sorrumme virheisiin. Tätä tapahtuu kaikille. Koska egomme (rajallinen mieli ja alitajunnan pinttymät yhdessä) toiminta ulottuu syvälle ja vaikuttaa myös äärimmäisen hienosyisellä tavalla kaikessa mitä teemme, ajattelemme ja sanomme, me teemme asioita jotka saavat motiivinsa harhakuvista ja harhaolettamuksista jotka eivät, absoluuttisen totuuden näkökulmasta katsoen, ole totta. Näin ollen teemme virheitä, toisinaan hyvin typeriäkin virheitä.

Ei ole tavatonta että aina silloin tällöin saamme kuulla valaistuneina guruina pidetyistä opettajista jotka ovat ilmiselvästi menneet egon ansaan ja toimineet taitamattomasti. Nämä tapaukset ovat esimerkkejä siitä miten hienosyisellä tavalla ego voi toimia. Vaikka lasissa oleva vesi näyttäisikin täysin kirkkaalta niin tarkemmin katsottuna siitä paljastuukin laaja kirjo eri värejä. Tätä tapahtuu kaikissa perinteissä, kaikkien mestareiden oppilaissa ja kaikkien uskontojen ja joogalajien parissa sen vuoksi koska henkinen polku ja Satchitanandan – eli vapautumisen, mukta-tilan - saavuttaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Se ei ole helppoa. Nämä ovat Sivakami Amman viisaita sanoja.

Niin kuin eräs ystäväni tapaa sanoa, ”Koska emme voi olla täysin oikeassa niin täytyy vain toivoa että olisimme vähemmän ja vähemmän väärässä”. Me tarvitsemme tämänkaltaista nöyrää ja avointa suhtautumista jotta saamme kyvyn kasvattaa ymmärrystämme ja mahdollisuuden uuteen kasvuun.

Kun sakshi bhava eli hiljainen Sielun-näkökulma saa enemmän sijaa meissä niin voimme havaita aina tarkemmin mistä mikäkin kolotus ja särky johtuu, mitä ja minkä vuoksi mielessämme liikkuu tiettyjä ajatuksia ja sitten antaa tämän kaiken jäädä omaan arvoonsa eli huomiotta. Se mihin laitamme huomiomme vahvistuu joten jos emme salli huomiomme tarttua kiinni ajatuksiin jotka luovat stressiä ja suuntaamme huomiomme tilaan ajatusten väleissä (eli Sielu-tasoomme) niin voimme säilyttää tasapainon ja Totuuden itsessämme. Tämä tila on kaikkea muuta kuin tylsä ja eloton. Se on elämä itse, täyttymys ja täydellisyys.

Näin, Totuudesta ja viisaudesta käsin, voimme havaita ja tarkkailla myös kaikkein sitkeimpiä väärinkäsityksiä ja reaktioita joita mielemme ja alitajuntamme on tottunut kantamaan mukanaan. Sielun yhteyden kautta haitalliset tendenssit korvautuvat myönteisyydellä joka palvelee kaikkea ja ajattelee aina sitä mikä on elämän ja Totuuden kannalta parhaaksi. Lopulta nämä taakat putoavat kokonaan pois. Mutta se edellyttää lahjomatonta rehellisyyttä, erottelukyvyn käyttöä, epäröimätöntä valmiutta tehtyjen virheiden myöntämiseen ja tämän jälkeen nöyrää avunantoa vahinkojen ja haavojen parantamiseen niin itseä kuin muitakin kohtaan. Tämäkin on keino – mahdollisuus - lähentyä Totuuden, Jumalan, Todellisen Itsemme kanssa. Meidän kannattaa tarttua siihen kun se kohdallemme tulee. Niin yksinkertaista se on.

Om Nama Sivaya,

Satguru Thirumularin siunauksia,

- Babananda, 27.7.2011

 Tue Sundara Joogaa lahjoituksella. Kiitos.